Kolme uutta

Eipä sitä tukanleikkuuhaavetta tarvinnut kypsytellä kovinkaan kauaa, kun mä tiesin että se oli tehtävä just nyt ja heti. Ja tarkemmin perjantaina istahdin kampaajan tuoliin täynnä intoa ja nousin siitä ylös vieläkin leveempi hymy huulilla ja huomattavasti lyhkäsemmillä hiuksilla.

Kun katselin peilistä uutta tukkaani, ensimmäinen ajatus oli heti, että tunnen olevani minä taas. Tällainen mä olen. Tältä mun kuuluu näytää, ainakin just tällä elämän hetkellä.

On niin hullua, että joskus kun kaipaa muutosta, se voi olla ihan niinkin pieni asia kuin vaikkapa uus hiusmalli. Ja miten ison muutoksen mielialaan se voikaan saada aikaseksi. Oon varmaan aika huvittava näky kun en malttais olla heiluttelematta mun päätä kun nää tuntuu niin vapauttavan kevyiltä ja ryhdikkäiltä.

Olihan ne pitkät hiuksetkin tosi kauniit, mutta ai että miten freesi tämä uus tukka on! Vaikka rakastan kampauksia ja niiden tekemistä, on oikeastaan aika vapauttavaa kun tukalleen ei voi tehdä juuri mitään, siihen on pakko olla tyytyväinen sellaisenaan. Kampaamon lattialle päätyneiden hiustupsujen mukana lähti myös kaikki muinaisjäänteet vaalennuksista, joten nyt saan nauttia myös täysin omasta väristäni.

Uutuuden iloa on tuonut myös kaksi kivaa hankintaa: kuvassa näkyvä pikku peili henkkamaukasta ja sekunnissa mun suosikkifarkkujen asemaan nousseet äitifarkut Topshopista. Oon hankkinyt 99% mun vaatteista jo viimiset pari vuotta kirppareilta, ja jostain syystä oon myös täys nössö mitä tulee netistä tilaamiseen, joten tää ostos oli aika yllättävän rohkee veto mun kirjoissa. Mut nappiin meni kuten tukkakin!

Rentoa sunnuntaita!

Leave a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *